|
OHJEITA JA
SUOSITUKSIA KIELTENOPETTAJAN NÄKÖKULMASTA
Suullinen
kielitaito on ulkomaanjaksolla tärkein kommunikointimuoto, joten testaus
tai opiskelijan kielitaidon arviointi pitäisi pääasiallisesti tapahtua
suullista kielitaitoa silmällä pitäen. Jos erityisesti tarvitaan kirjallista
taitoa, kuten esim. dokumenttien kirjoittamista tai CV:n laadintaa, voidaan
tämä kielitaidon osa-alue testata yksinkertaisesti opiskelijan laatimilla
kirjallisilla tuotoksilla. Tai jos tarvitaan
ammattisanaston kirjallista hallintaa, voidaan tämäkin testata.
Suullinen
kielitaito on siis tärkein kommunikoinnin osa-alue ja englannin kieli on
pääsääntöisesti eniten hallittu ja myös eniten tarvittu kieli. Kouluarvosana
on yksi arvioinnin kriteeri, mutta lisäksi tarvitaan myös suullisen taidon
testausta ja paras menetelmä tähän on yksilöllinen opiskelijan haastattelu.
Tällöin opiskelijan mahdollisuuksia ja kykyjä selviytyä testataan
todellisessa tilanteessa. Lisäksi voidaan arvioida opiskelijan motivaatiota
ja vaikuttimia lähtemiseen. Ulkomailla selviytymisessä on useimmiten
tärkeintä oikea asenne ja motivaatio, joiden avulla opiskelija
voi selvitä hieman heikommallakin kielitaidolla.
Diagnostisia
materiaaleja oppilaiden kielitaidon testaamiseksi on tilattavissa esimerkiksi
SUKOLilta , Suomen kieltenopettajien liitosta,
osoitteesta Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki, puh. 09
150 2522, www.sukol.fi.
Englannin ja ruotsin kielen
osaamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:
Miten opiskelija:
- osaa kertoa omasta
itsestään ja maastaan
- osaa kertoa omista
opinnoistaan ja ammatistaan
- hallitsee oman alan termit
niin, että pystyy toimimaan työssäoppimispaikassaan
- hallitsee keskeiset termit
- osaa tarvittaessa
kysyä neuvoa
- pystyy
vastaanottamaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaisesti
- selviytyy
jokapäiväisistä tilanteissa esim. ruokakaupassa, pankissa , ravintolassa
Hyvä tapa ennen
vaihtoa olisi laadituttaa opiskelijoilla esittely itsestä englanniksi tai
yksinkertainen ansioluettelo, CV. Tämä on eräänlainen testi
opiskelijan kielitaidosta ja motivaatiosta. Opiskelijan laatiman esittelyn
voi myös lähettää ennen vaihtoa tulevalle työnantajalle, joka siten
hyödyllistä tietoa tulevasta harjoittelijasta ja hänen taustastaan ennen
opiskelijan vastaanottamista.
Opiskelijan itsearviointi
on myös tärkeä komponentti kielitaidon arvioinnissa. Kielitestejä ja
itsearviointilomakkeita on kehitetty mm. Dialang –projektissa
http://www.dialang.org/, josta löytyy
mm. opiskelijan itsearviointilomake: ”I can” self-assessment. Omaa
kielitaitoa arvioidessaan opiskelija joutuu puntaroimaan mahdollisia
ongelmakohtia ja pystyy mahdollisesti valmentautumaan niihin etukäteen.
"Eksoottiset"
kielet [kielet
joita ei opiskella koulussa]:
On tärkeää, että
opiskelijoilla olisi mahdollisuus tutustua myös harvinaisempiin kieliin, koska
matkalla tulee aina vastaan tilanteita, joissa pienikin kielitaito on
tarpeen. Olisi hyvä, jos koululla olisi CD-rom-tarjontaa tai itseopiskeluun
tarkoitettuja kasetteja kielistä, joita partnerimaissa puhutaan. Tämä olisi
partnereita kohtaan kohtelias ele ja joskus tuiki tarpeellista.
Opiskelijoita
pyritään kannustamaan hankkimaan taitoja seuraavilla osa-alueilla:
- kohteliaisuusfraasit
, tervehdykset, numerot ja kello
- muutamia
kriittisiä kysymyslauseita esim. missä sijaitsee… , mistä löydän…
- itsensä
esitteleminen lyhyesti
Tämä taito saavutetaan
noin 1 opintoviikon kurssilla.
Koulun
opetusohjelmaan kuuluvien eksoottisten kielten alkeiden opetuksessa voidaan
käyttää vaihtelevia menetelmiä ja oppilaita motivoivia työskentelytapoja.
Kursseilla suositaan oppilaskeskeisiä menetelmiä kuten kielenopetuksessa
yleensä. Erilaiset erikoismenetelmät, kuten suggestopedinen opetus, voivat
olla paikallaan. Tämä tietysti on kiinni opettajan omasta
kielenopettajataustasta ja mielenkiinnon kohteista.
Kielenopetus
ammatillisessa koulutuksessa keskittyy pääsääntöisesti oman alan taitojen
hallintaan kyseisellä kielellä. Kullakin koululla on opetussuunnitelmat ja
tavoitteet laadittuina vähintään englannin ja ruotsin osalta. Riippuu
ammattialasta mitä muita kieliä koulu tarjoaa. Yleensä nämä
”eksoottisemmat" kielet ovat alkeistason opetusta, joten niiltä ei voida
vaatia ammattialan syvällistä hallintaa.
|
